sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Räväkät synttärisukat

Isän syntymäpäivästä lokakuun alussa alkaa miestensukkaputki. Seuraavaksi isänpäivä marraskuussa ja joulu. Jokaiseen juhlapäivään tarvitaan miesten sukat. Tässä ensimmäiset.



Malli 52 s, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus, koko 42.
Lanka Novita 7 veljestä Viidakko, väri 849 ja 7 veljestä musta.
Puikot 3½ mm KnitPro
Menekki 137 g yhteensä

Ei nyt ihan pakkopullaa ole tämä sukkien neulominen tällä hetkellä mutta jonkinlainen suorittamisen maku tässä on. Ajankäytössäni vallitsee tällä hetkellä niukkuuden laki, ja neulominen aiheuttaa myös jonkinlaisia syyllisyyden tunteita kun olisi muuta "tärkeämpää" tekemistä. Itse olen kyllä osani valinnut... ammattikorkeakouluopinnot ja päivätyö eivät jätä kovin paljon tilaa huvituksille ja harrastuksille. Aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä vietiin. Eiköhän tämä tästä selkeydy. Viimeistään reilun parin vuoden päästä...

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Hengissä ja potkii...

Kiirettä kiirettä... ei tosin aina näytä siltä kun kiireinen immeinen makaa sohvalla viltin alla ja lukee. Opiskelu aiheuttaa nyt kiirettä, ja puikkoihin olen päässyt tarttumaan vain hetkeksi.




Malli Omasta päästä
Lanka Drops Alpaca
Puikot 2,25 mm KnitPro

Opiskeluni on monimuotoista ja aikaan ja paikkaan sitoutumatonta. Se tarkoittaa sitä että osa materiaalista, harjoituksista ja luennoista on sähköisiä. Tarvitaan myös kuuloke-mikrofonisetti. Mielellään myös sellainen joka sopii yhdistettyyn käsi-koululaukkuun. Sellaiset kyllä omistan, mutta koska ne ovat vanhat, niiden superlon-pehmusteet ovat rikki. No problem!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Peiton paikka

Tähän asti mieluisin peittoprojekti valmistui juhannukseksi.



Malli Dominoneliöt ja aina oikein -reunus
Lanka Novita 7 veljestä ja muita saman vahvuisia yksivärisiä lankoja
Puikko 4 mm alumiinipyörö ja reunukseen KnitPro -irtopäät ja noin kolme metriä kaapelia



Pitkähkö työmatka, uudet harrastukset, pääsykoetulosten odotus, helteet, kipeät kädet ja niin edelleen... päässä pyöri monia "tärkeämpiä" syitä ja asioita eikä viltin mittoja tullut otettua ylös. Reunukseen halusin ehdottomasti kunnollisen aina oikein -reunuksen, ja siitähän tulikin sitten vale-sellaista, koska joka toisen kerroksen jouduin neulomaan nurin koska neuloin suljettua neuletta. Mutta ihan hyvä siitä tuli kun ei pitänyt kiirettä. En edes viitsinyt laskea montako silmukkaa tuohon reunukseen tuli, sen verran monta niitä oli.



Siellä se viltti on nyt paikoillaan mökkiniemellä. Jokunen kylmä päivä on ollut jolloin sen olen saanut kietoa hartioilleni, mutta viime viikot se on ollut unohduksissa tyystin. Kuten myös neulehommat. Silloin tällöin on tullut virkkailtua, peittoa taas muuten, mutta helteet ovat karkottaneet suurimmat intohimoni villalankojen suhteen. Jospa se into sieltä syksyn tullen palaisi.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Ranne toipuu hyvää vauhtia

Neulelakon päätin lopettaa kun alkoi tuntua siltä että ranne kävi aina vain aremmaksi, mutta toisella tavalla. Olin lepuuttanut sitä ilmeisesti liikaakin, ja kokeilin paluuta lankojen maailmaan virkkuukoukun avulla.

Malli Eeron pannulappu
Lanka Ohuiden sukkalankojen loppuja kolminkertaisena, reunoissa Novita 7 veljestä violetti 757 ja Gjestal Janne ruskea437
Koukku KnitPro 4 mm

Kesämökin virkaa toimittavassa asuntovaunussamme ei ole sähköä käytettävissä, joten kokkailu tapahtuu kaasuliedellä. Emalikattila ja vesipannu kuumenevat niin paljon ettei niihin ilman pannulappua voi tarttua, joten virkatuille pannulapuille tuli tilaus.

Parin illan selailun jälkeen päädyin Puikkosankarin blogin kautta löytyneeseen malliin, ja muutaman viikonlopun kokemuksella voin sanoa että valinta oli onnistunut. Ulkonäkö miellytti heti kärkeen mutta myös käyttömukavuus on hyvä. Kaksinkertaiset pannulaput eristävät todella hyvin!

Nyt on ranne jo niin hyvässä kuosissa että olen päässyt neulomaan. Pyöräily ja kirkkovenesoutu pitävät käden lihaskunnosta huolta isommassa mittakaavassa ja maltillinen neulominen ja virkkaus pienemmässä. Kyllä siitä hyvä tulee.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Jälkijunassa

Neulekieltoni jatkuu vielä, mutta ranne alkaa olla jo paremmassa kunnossa. Jälkijunassa tulevat nämä pienet sukat julkisuuteen. Pikkuneiti juhli syntymäpäiviään huhtikuussa.

 


Malli 44 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 24.
Lanka Novita Nalle vaaleanvihreä ja Novita Nalle Taika hempeänkirjava.
Puikot 3 mm
Menekki 40 g yhteensä

Lahjan laitoin pikku päivänsankarille postissa, ja jännäsin sen perille pääsyä kun tavalliseen tapaan postittaminen jäi vähän viime tippaan. Tällä kertaa onni suosi, ja pikku tylleröisen 3-vuotispäivänä sain kännykkääni kuvan onnellisesta paketin aukaisijasta, eteisessä vielä takki päällä ja kengät jalassa.

Käden paraneminen on ollut hidasta ja tuskaisaa, mutta ihme kyllä neulomattomuus on tuntunut lopulta ihan hyvältä. Telkkaria on tullut edelleen töllöteltyä enemmän kuin lääkäri määrää, mutta myös lukemiseen on riittänyt aikaa. Nyt tekisi mieli  ensimmäisenä työnä neulelakon jälkeen kuitenkin virkata. Mökkimaailmassa tarvitaan pannulappuja, kaasuliedellä jotkut kattilat ja pannut kuumenevat vähän turhan paljon, joten pieniä ja isoja pannulappuja tarvittaisiin. Ja villahan on tosi hyvä lämmöneriste...

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Tukos sukkaputkessa

Kylläpäs huhtikuu vilahti nopeasti ohi! Minun huhtikuuhuni on mahtunut sukkien ja peiton neulontaa, työharjoittelupaikan hakua ja työharjoittelua. Ranne kipeänä.




Vasemmalla
Malli 72 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus. Koko 43.
Lanka Drops Fabel 677 ja 542 ja Opal Uni 5181
Menekki 84 g yhteensä
Puikot 2,25 mm KnitPro
 
2. vasemmalta
Malli 60 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 38.
Lanka Drops Fabel 905p ja 200.
Menekki 64 g yhteesä
Puikot 2,25 mm KnitPro
 
3. vasemmalta
Malli 64 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus, koko 39.
Lanka Opal Fiona - die Geigerin 7470 ja Opal Uni 5182
Menekki 68 g yhteesä
Puikot 2,25 mm KnitPro
 
Oikealla
Malli 72 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 45.
Lanka Drops Fabel 547 ja 520 ja Opal Uni 5182
Menekki 93 g yhteensä
Puikot 2,25 mm KnitPro
 
Nämä sukat on neulottu suurimmaksi osaksi maaliskuun puolella, eivätkä ne ole syyllisiä ranteen kipeytymiseen. Suurimmat syylliset ovat tietokoneen hiiri, taas yksi mökkipeitto ja kivien viskely.
 
Asetin itseni totaaliseen neulekieltoon kaksi viikkoa sitten ja siirsin kotikoneen hiiren vasemmalle puolelle. Harmi vaan että ensimmäisen harjoittelupaikan koneella ei hiirtä voinut vaihtaa toiseen käteen, mutta vielä enemmän harmittaa etten ole voinut pidättäytyä kivien viskelystä. Tällaisia pieniä, vähän isompia ja vieläkin isompia kiviä löytyy mökkiniemeltä ihan joka paikasta, joten niitä täytyy siirrellä tuollaisiin kasoihin jostain syystä ihan välttämättä.
 
Harmi vaan että vuosikymmenet neulomista ja tietokoneen näpelöintiä on saanut käteni niin heikoiksi että ei pientä voimaharjoittelua enää kestä. Toivottavasti ei neulelakkoa tarvitse kovin kauan jatkaa.
 
Mutta hei, vaikkei sitä ilmasta huomaakaan, sehän on vappuaatto! Neuloisaa vappua kaikille niille joilla on kädet kunnossa!

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Nalle ja Ella

Toiseksi vanhin lapsenlapseni tuli koululaisen ikään. Vaikkei lukeminen vielä sujukaan täysin sujuvasti, vanhemmat varmasti auttavat sarjan alkuun. Ella-kirjojen sankari on päivänsankarin kaima.



Malli 52 s, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus. Koko 34
Lanka Novita Nalle Taika 821
Menekki 62 g
Puikot 2,75 mm KnitPro

Kevät tulee semmoista vauhtia että tuntuu ihan hassulta että on vasta maaliskuu. Vaikka aamuisin onkin ollut pakkasta ja auton lasit ankkajäässä, iltapäivällä on aurinko paistanut täydeltä taivaalta ja pöly leijaillut kaupunki-ilmassa.

Sukkia on syntynyt pikkuhiljaa, vaikka olen hieman rajoittanut niiden lahjoittelua. Ne sukulaiset joiden jalassa näen jatkuvasti villasukat, saavat niitä paketissa edelleen, mutta muut saavat todennäköisesti elokuvalippuja tai jotain muuta käytännöllistä. Pikkulapsille näitä lähtee entiseen tahtiin, sillä jalan kasvaessa entiset sukat jäävät pieniksi. Näissä tosin taitaa olla hieman kasvunvaraa.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Kolmas mökkiviltti

Outo tyhjyys täytti mieleni kun tämä viltti valmistui. Tuntunee samalta kuin keräilijän painajainen, täydellinen kokoelma. Tai ei ehkä sittenkään, kokoelma ei ole täysi vielä...

Malli Isoäidinneliöt
Lanka Enimmäkseen paksua Pirkkalankaa, lisäksi 7-veikkaa ja Laurin villalankaa ja vanhoja langanloppuja.
Menekki 1160 g
Mitat 109 x 162 cm
Koukku 4 mm KnitPro

Pari vuotta sitten purin 80-luvun puolivälissä tekemäni villapaidan. Se oli tummansininen ja siinä oli eri paksuisia raitoja sähkönsinisestä mohairlangasta. 90-luvn alun jälkeen sillä ei ole juuri ollut käyttöä, siinähän oli laatikkomainen malli ja venepääntie... niinpä se tuli sitten purettua, eikä ollut muuten ihan helpoimmasta päästä niiden mohairraitojen purkaminen. Lankaa tuli reilut puoli kiloa ja melkein kaikki upposi tähän vilttiin.



Viltissä on myös toisen puretun paidan langat. Tämä on muistaakseni ensimmäinen neulomani miesten villapaita, ja sen neuloin isälleni ihan 80-luvun alussa. Paita on ollut aikoinaan kovassa käytössä, mutta nyt ehkä hieman venähtänyt ja vanhanaikainen... nappilista ei oikein pysynyt kiinni ja rempsotti kummasti. Vanhempani ovat jo oppineet että mitään villaista käsin neulottua ei saa heittää pois vaikka kuinka olisi reikiä, ja niinpä isäni tarjosikin tätä villapaitaa minulle kierrätykseeen. Reikiä tässä ei toki ole, ainoastaan hienoista huopumista kainaloissa. Molemmat puretut villapaidat ovat paksua Pirkkalankaa,



 Neliöiden keskellä on jotain vanhaa värikästä lankaa, muun muassa sitä sähkönsinistä mohairlankaa ja 80-luvun Wendy Shetland -lankoja. Seuraavat kaksi kerrosta on virkattu sinisestä purkulangasta ja kaksi seuraavaa beigestä purkulangasta. Sen verran kova hinku oli neulomaan etten malttanut vyyhditä ja pestä tuota sinistä lankaa, joten se on hieman epätasaista verrattuna seuraaviin kahteen kerrokseen, joissa on pestyä ja sileää lankaa. Reunassa on kerrokset petroolinväristä seiskavaikkaa ja ruskeaa Laurin villalankaa.



Viltti pääsi käymään mökkimaisemassa. Sauna kamareineen on vielä tekeillä joten viltti matkasi vielä takaisin kotiin muiden mökkivilttien seuraan. Kesemmällä sitten takaisin.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kääk!

Olipas taas ihan kääk-olo kun lomareissun menomatkalla ajattelin ottaa korkkarit jalasta ja ruveta sukkasilleni autossa. Kumma humaus kävi päästä varpaisiin ja tajusin että en ollut pakannut matkaan ensimmäistäkään sukkaparia. Lähtiessä oli jalassa sukkahousut, ja eihän niiden kanssa korkkareihin yleensä laiteta villasukkia. Mikähän katkos lie ollut ajatuksissa kun ei matkalaukkuunkaan tullut sukkia laitettua. Onneksi on se käsilaukkuneule.

Malli 60 s, raidat 2/2, ranskalainen kantapää, nauhakavennus, koko 38.
Lanka Novita Pikkusisko väri 322 ja  Pro Lana Schwartzwald väri 1063.
Menekki Noin 60 g yhteensä
Puikot 2,25 mm KnitPro

Tekeillä oli onneksi omaan jalkaan sopivat sukat ja vieläpä niin että ensimmäinen sukka oli jo valmis ja toinen kantapäässä. Viitisen tuntia kestäneen matkan aikana sain toisenkin sukan valmiiksi ja kaikki langanpäät pääteltyä. Kuvaus suoritettiin Museokeskus Vapriikissa Innovaatiot-osastolla. Sukkien alla on tuotantoteknologian opintojeni kunniaksi Tampellan konepajan pölkkylattia.

Vapriikin kierroksen aloitimme Tehrään meistä ny numeroo -näyttelystä, jossa esiteltiin vaikuttavia naisia Tampereella. Siellä tuli seuraava kääk! Mitä, eikös Minna Canth ole kuuluisa kuopiolainen? Mutta hänpä olikin syntynyt Tampereella ja elänyt myöhemmin lankakauppiaan tyttärenä Kuopiossa kunnes alkoi kirjailijaksi ja naisten asian edistäjäksi. Sivistin itseäni näillä asioilla kunnes tuli seuraava kääk! Minnan motoksi oli laitettu esittelyn loppuun tällainen lause: "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä!" No, ehkä se Minnan aikohin oli ollut pakko, siinä mielessä tuon kyllä ymmärrän, mutta nykyaikana minä pidän käsitöiden tekemistä etuoikeutena! Hyvää naistenpäivän iltaa!

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Peiton paikka

Mökkihuuma ja lankadieetti on tuottoisa yhdistelmä. Mielikuvissani saavumme keväällä kalseaan mökkiin ja kaipaamme lämpöä, mutta aikansa se kestää saada uuni lämmitettyä, joten sillä aikaa on syytä kääriytyä johonkin lämpimään. Peittoja on siis syytä olla monta. Tässä numero kakkonen.




Malli Siksak-virkkaus
Mitat 102 x 161 cm
Lanka 7-veikkaa, Jannea ja muita saman vahvuisia lankoja
Menekki 1,5 kg
Koukku 3.75 mm Brittany

Tai sitten loppukesästä istumme grillaamassa ja auringon laskettua tulee vilu... viltti pelastaa. Virkkaus kesti muutaman viikon, eikä rasittanut oikeastaan muulloin kuin lämpimällä ilmalla. Etelään antavat ikkunat saavat olohuoneemme lämpiämään jopa 25 asteeseen auringonpaisteella, jolloin tuollaisen tiiviin villapeiton pitäminen polvilla aiheutti melkoista hikoilua.



Reunaan virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita oranssilla ja nirkkokerroksen ruskealla. Hetken aikaa harkitsin reunan jättämistä ilman viimeistelyä, mutta jotenkin se vain näytti keskeneräiseltä ilman. Ihan kokonaan en tätä onnistunut neulomaan omasta varastosta, ja jouduinkin ostamaan ehkä reilut puoli kiloa lankaa. Aika monta vuosikertaäklötysväriä sain silti tuohon soppaan upotettua.



Tämän ja osan viime viikkoa olen pitkästä aikaa saanut viettää talvilomaa. Pätkätöitä tehdessä en sitä kerennyt ansaita, mutta nyt opiskelumaailmassa se taas lankeaa kuin manulle illallinen. Sen ansioista pääsin nyt aloittamaan jo kolmatta mökkivilttiä. Eikä se kaikki aika ole silti virkatessa mennyt. Joitakin opiskeluhommia ja polttopuun kantoa on myös kerennyt puhumattakaan normaaleista arkiaskareista. Ja nyt sitten loppulomaksi reissuun. Minäpä en lähdekään maailman ympäri, minä lähden Tampereelle!

maanantai 24. helmikuuta 2014

Vuoristosukat

Käsilaukussa on kulkenut kerä uutta tuttavuutta.




Malli 64 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 39.
Lanka Pro Lana Schwarzwald väri 1063.10 ja Novita Pikkusisko väri 322
Menekki Yhteensä 68 g
Puikot 2,25 mm KnitPro

Enin aika kotisohvalla kuluu nykyään virkkuukoukku kädessä. Sukkia valmistuu harvakseltaan. Näihin sukkiin sain idean istuessani työturvallisuuskorttikoulutuksessa alastoman oloisena ilman läppäriä tai mitään muuta näplättävää. Yli kuuden tunnin istunto normipäivän päätteeksi tuntui väsyttävältä ja sai minut päättämään että tästä lähtien isossa käsilaukussani on aina neule mukana. Jos ei mikään muu pidä hereillä niin neulominen pitää. Lisäksi se myös vahvistaa kuulemalla oppimista.

Pari viikkoa tuon uuvuttavan koulutuksen jälkeen (kortti kuitenkin tuli!) jatkoimme samalla aikataululla tulityökorttikoulutuksessa, ja sielläpä ei tarvinnut enää haukotella. Ja kerralla läpi sekin!

Schwarzwald on minulle ihan uusi tuttavuus. Siihen törmäsin sattumalta kun olin etsimässä ruskeaa paksua lankaa uuteen peittoprojektiin. Aina täytyy tarkastaa myös sukkalankatarjonta jos lankakauppaan eksyy, ja siellähän tämä lymyili yhden korin pohjalla. Muuten täytti odotukset täysin, mutta ensituntuma oli hitusen karvainen, karkeahko. Kyllä siihen sitten tottui, itse asiassa se on hyvin samanoloista kuin varressa, kantapäässä ja kärjessä oleva Pikkusisko. Värityksestä tykkään erityisesti.

lauantai 8. helmikuuta 2014

Brittityyliset sukat

Brittityyliseksi kehuu Novita sivullaan tämän langan väritystä. No, saattaahan se ollakin niin. Mukava väritys minun mielestäni.




Malli 56 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus.
Lanka Novita 7 veljestä Tweed 815, Gjestal Janne 455
Menekki Yhteensä 127 g
Puikot 3,5 mm bambusukkikset

Paria asiaa olisin kuitenkin vielä toivonut tuolle langalle. Varmaankin on ollut hinnoittelukysymys että Tweed on laitettu sadan gramman kerälle, mutta en tiedä miten järkevää se on. Yhdestä kerästä ei saa miesten sukkia. Ja kun ei saa, täytyy ottaa jotain muuta väriä kaveriksi. Mutta. Ei löydy Novitan valikoimasta mitään sinnepäinkään sopivaa. Ei ole ruskeaa värikartassa. Ei tummaa eikä keskiruskeaa. Ei vaikka kuinka etsisi.

Apuun tuli tällä kertaa Janne. Ei ihan se väri mitä haaveilin mutta sinne päin. Ja taas uusi marmatuksen aihe. Vaikka se nyt sopi minulle oikein hyvin että se on 50 gramman kerällä, en voi tuota valintaa kyllä ymmärtää yhtään. Seiskaveikan vahvuinen lanka, jota tarvitaan kolme kerää miesten sukkiin. Ei edes teoreettista mahdollisuutta saada sukkaa neulottua yhtenäisellä langalla. Ja hinta...

perjantai 7. helmikuuta 2014

Arkistojen kätköistä

Jostain aina putkahtelee esiin vanhoja valokuvia, joissa näkyy tekemiäni käsitöitä. Tämä villapaita on jo aikaa sitten hävinnyt maailman tuuliin, mutta muistissa se on minulla vielä ihan hyvin.

Malli Oma
Lanka Álafoss Lopi
Puikot 6 mm

Lopi-innostukseni alkoi joskus 80-luvun alussa kun juuri ensimmäiset villapaitani neulottuani ystäväni pyysi tekemään Lopi-villapaidan. Yhdessä ostimme langat, puikot ja ohjeen kirjavaan villapaitaan. Neulominen oli mukavampaa ja nopeampaa kuin olisin voinut aloittaessani kuvitella, ja neulomispalkaksi sain pullollisen kermalikööriä, Baileysin suomalaista versiota.

Tuosta innostuneena ostin lankaa omaa villapaitaa varten, ja siitä yli jääneistä langoista myöhemmin neuloin tuon keskimmäisen lapseni (joka tuolloin oli vielä kuopus) villapaidan. Omaan paitaani minulla oli ohje mutta tuon pojan paidan suunnittelin itse. Se on tehty 80-luvun tyyliin laatikkomalliseksi, sillä kaarrokkeen kavennusten suunnitteluun olisi kulunut paljon hyvää neulomisaikaa. Tai kenties tummansinistä ei olisi riittänyt helmaan ja kuvio piti siksi tehdä vartalon ympärykseen noin isona.

Tuossa kuvassa olemme 90-luvun alussa seuraamassa esteratsastuskilpailuja, ja käsillä on tapahtuman huipentuma, pillimehu ja munkki. Mukana oli taustalla näkyvä ystäväni Ulla, jonka oranssi Volkswagen Polo oli poikasen mielestä "hieno mersu"!

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Koukuttava peitto

Vuosien maanisen sukanneulomisen jäljiltä kaapit ovat pullollaan jos minkä väristä lankakerää ja syttyrää, ja värit ovat sateenkaaren eri laidoilta. On tummanpuhuvaa ja kirkuvan räikeää ja kaikkea siltä väliltä. Eihän niistä mitään saa. Ajattelin monta vuotta.



Malli Dominoneuletta, 15 x 25 ruutua, joissa 25 s. Vihreän reunuksen malli täältä.
Koko 91 x 157 cm lattialla, käytössä joustaa mukavasti.
Lanka Kaikkea kaapeista löytynyttä noin 200 m / 100 g -vahvuista
Menekki Yhteensä 1100 g
Puikot 3,5 mm Prym pyörö
Koukku 3,25 mm Brittany

Perheemme pitkäaikainen suunnitelma kesämökistä alkoi realisoitua viime kesänä. Ensi kesänä ollaan jo siinä vaiheessa että mökkimaailmassa voi asustaa, ja sisustusasiat alkoivat mietityttää jo viime syksynä. Retroa ja vanhaa saisi käsin veistetyssä hirsimökissä olla, mutta ajatus vanhasta ja mihinkään muuhun kelpaamattomasta puistattaa. Siispä vanhaa ja hyväksi havaittua uudessa muodossa ja varta vasten valmistettuna.

Tällaisen peiton neulomista voisin suositella syksyn koleisiin päiviin, sillä tuo paksu peitto polvilla tarkenee kyllä vaikka vähän viileämmässäkin kamarissa. Kesällä sen neulominen voisi olla kauhistus!



Tämän projektin jälkeen ansaitsen varmaan Langanpäättelijän Kultaisen Ansiomerkin. Peitossa on 375 ruutua, joissa vähintään kaksi langanpäätä jokaisessa. Lisäpäättelyä tuli sitten raidallisista ruuduista, ja niistä joissa piti jatkaa lankaa. Totuus lienee jossain 800 ja 900 langanpään välillä. Tämän palkinnon tulen omistamaan uskolliselle päättelytyökalulleni, 7 cm mittaiselle ja 2,5 mm paksulle jättiparsinneulalle! Sen kanssa on päättely sujunut kuin tanssi, ote ei ole lipsunut ja päättelyä on voinut tehdä kuin automaattiohjauksella. Isoon silmään sujahtaa niin ohut kuin paksu lanka jopa pelkällä näppituntumalla. Ilman tällaista neulaa olisi näiden tilkkutöiden teko täyttä tuskaa! Tämän onnekkaan hankinnan tulin tietämättäni tehneeksi joskus vuonna 2006 ostaessani tuollaisen tuiki tärkeän Chibi-neulaputkilon.



Hetkittäin tätä peittoa neuloessa yllätti väriähky ja kyllästys, mutta sopivasti joulun alla uusia väriyhdistelmiä tuli saataville joulusukkien ylijäämälangoista. Peiton mittaa hahmottelin vieressä rötköttävän mieshenkilön avulla, asettelin peittoa hänen päälleen ja mitan määritin siten että peitto riittää varpaista leukaan. Peiton suosio tuli varmistettua jo valmistusvaiheessa. Arkipäivien ajaksi asettelin peitontekeleen sohvan selkämykselle, ja perjantaisin opiskelupaikkakunnalta kotiin palatessani huomasin sen päässeen käyttöön.



Haikein mielin lopetin neulomisen kun tarvittava mitta tuli täyteen. Visioni tästä peitosta sisälsi reunuksen aina oikein -neuleena, mutta ajatus 5 metrin puikkojonosta oli sen verran hirvittävä että päädyin virkattuun reunukseen. Tähän peittoon sain upotettua siis 1,1 kg lankaa, mikä kaikki löytyi omasta kaapistani. Kumma kyllä, yhtään hyllyä ei näytä vapautuneen...

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Rolling Thunder

Takavuosien helmisukkasuosikki tuli taas pyöräytettyä. Vähän niin kuin vastaisen varalle. Ja vähän muutenkin.

































Malli Rolling Thunder Knittystä
Lanka Shibui Sock väri 220
Menekki 2 50 g kerää lähes kokonaan
Puikot 2,25 mm KnitPro sukkikset

Muutaman vuoden tauko ei ollut häivyttänyt ihan kaikkia muistikuvia tämän mallin neulomisesta, joten helmien laskenta, lankaan pujotus ja ketjusilmukoista aloitus sujuivat ihan mukavasti. Tämä lanka on hankittu jo jokin aika sitten en muista mistä, ja paineita alkoi kasautua langan neulomiseksi koska tarvitsen siitä jääviä loppulankoja virkkausprojektiin. Alkaa mennä jo vähän nurinkuriseksi!

Neuloin sukat opiskelijaboksissani (lue: vanhempieni luona täysihoidossa) eikä mukaan sille viikolle ollut sattunut muuta ohutta sukkalankaa, joten sukan suun käänne piti neuloa samalla langalla. Tähän asti olen käyttänyt siellä näkymättömissä jotain harmahtavaa lankaa ja säästänyt herkkulankaa johonkin parempaan projektiin. Nyt sitten aloin hermoilla riittääkö lanka, näissä sukissahan on silmukoita vähän enemmän kuin tavallisissa, ja sitten vielä se käänne.

Hermoilu kesti kuitenkin vain ensimmäisen sukan kärkeen asti, sillä Shibui Sock on 50 g kerillä ja kun lanka riitti yhteen sukkaan, saatoin jo kokemukseen perustuen päätellä että se toinen sukka tulee sitten siitä toisesta kerästä. Harvoin saa vaa'alla samoja lukemia kuin etikettiin on painettu, joten ihan tarkkaan tulokseen ei pääse jäljelle jääneen langan painon perusteella.



Näitä helmisukkia ei oikein kannata punnita langan menekkiä määrittäessä, ellei ole ollut aloittaessaan niin kaukaa viisas että on punninnut myös käytetyt helmet. Minä en yleensä ole. Kaikkien näiden neulonnan täyteisten vuosien jälkeen hyökkään edelleen työn kimppuun sen suurempia huolehtimatta, joten jotkin asiat vaan jäävät arvoitukseksi.

Tämän langan ostin varmaan jo sitä silmällä pitäen, että laitan siitä runsaan ylijääneen kerän kauan tekeillä olleeseen isoäidinneliöpeittoon, joka kyllä on ihan aito jämälankateos, mutta jossa on jo hieman värimalliyritelmää. Palasten uloimmat kerrokset on aseteltu väreittäin, ja punaviolettia jämälankaa tarvittaisiin seuraavaksi. Tarkemmin värejä tarkastellessani huomasin että tämä väri olikin ihan liian punaista, joten ei se sitten kovasti haittaakaan että jäljelle jäi vain 9 grammaa. Samaan peittoon se menee, mutta eri kerrokseen.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Pakkasia odotellessa

Jouluaatonaattoiltana saatuani viimeisetkin paksut lahjasukat valmiiksi siirryin vieläkin paksumpiin puikkoihin ja aloitin pitkään mielessäni muhineen työn. Jo vuosia sitten kun ensi kertaa näin dominoneuleella toteutettuja peittoja aloin sellaisesta haaveilla, mutta vasta nyt tuo haave kiteytyi konkreettiseksi suunnitelmaksi. Vastaan tuli nätin värinen lanka jossa värit vaihtuivat riittävän hitaasti.



Malli Dominoneule, ruuudussa 41 silmukkaa. 9 x 13 ruutua. Reunassa I-cord.
Mitat 109 x 158 cm
Lanka Novita Usva 880
Menekki 1 kg
Puikot 5 mm Addi-pyörö ja 6 mm bambusukkikset

Paikoitellen tuntui kyllä siltä että väri vaihtui vähän turhan hitaasti. Vaalea osuus on paljon suurempi kuin tumman, ja joissakin kerissä oli kaksi tummaa osuutta, joissakin vain yksi. Alkuun sattui enimmäkseen niitä keriä joissa oli enemmän vaaleaa, ja lankavalinta alkoi hieman kaduttaa, mutta ajatus valmiin peiton ulkonäöstä muokkautui sitä mukaa kun kerroksia tuli lisää. Ihan hyvä siitä tuli. Ja lämmin!

 
Vaikka lankaa meni tasan yksi kilo, käytin tähän peittoon kuitenkin lähes 11 kerää. Matematiikka ei ihan täsmää, kun kerällä pitäisi olla 100 grammaa. Mikähän se toleranssi näissä olikaan? Lankaa hankin kolmessa erässä, ensin heräteostoksena viisi kerää, sitten alesta toiset viisi ja sitten vielä kolme lisää kun halusin mittaa lisää. Nyt on vielä jäljellä kaksi täyttä kerää ja pikku keränen. Ehkäpä yksi tyynynpäällinen vielä...



Neuloin peiton kerros kerrallaan suoraan jatkaen edellisestä ruudusta, joten pääteltäväksi tuli vain kerän vaihdosta ja kerroksen vaihtumisesta syntyneet langanpäät, eli ei juuri lainkaan verrattuna langanloppuprojekteihini. Vain yhdessä kerässä oli solmu, joten siitä pisteet langalle mutta tuo kerien vajaapaino kyllä harmittaa. Sitä pidän myös huonona suunnitteluna että kerälle mahtuu hädin tuskin yksi värimallikerta. No, eipä tarvitse tämän langan puutteita pitkään murehtia, alelaareista päätellen taitaa olla poistumassa tämä lanka, toisaalta saattaa olla tietysti niin että se vain häviää kevään ja kesän ajaksi. Jääpä nähtäväksi.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Viimeiset joulusukat

Viimeisten joululahjasukkien kanssa tuli ihan perinteinen kiire. Vasta aattoaamuna sain ne paketoitua, tosin ne olivat kaikki jo valmiina aatonaattona.



Malli 52 s, raidat 2/2 (paitsi 3. vas.), ranskalainen kantapää, nauhakavennus, koko 42-43.
Lanka Novita yksivärisiä ja Tweed 843
Menekki 1. vas. 127 g 2. vas. 124 g 3. vas. 124 g
Puikot 3.5 mm bambusukkikset

Luonnollisesti en noita sukkia ehtinyt myöskään pingottamaan, mutta seiskaveikka on ehkä tuossa suhteessa parhaita lankoja... ei ehkä ihan kivoimman tuntuista neulottavaa, mutta asettuu luonnostaan melko hyvin silmukoihin ja on silittämättä sileää. Ainakin sukissa.

Noihin raitasukkiin ostin langat marketista joulukiireiden keskellä, samoin Tweed-langan. Tweed-sukissa oleva vaalea lanka ei ole samaa kuin noissa raitasukissa, vaan kaiveltu vanhojen langanloppujen seasta. Siinä tuli taas kertaalleen todettua sama asia kuin jo vuosien ajan: Novitan lankojen tuntu vaihtelee hurjasti! Tuo vaalea vanha lanka oli kuin silkkiä verrattuna noihin uudempiin lankoihin!